{"id":2012,"date":"2016-01-10T12:19:09","date_gmt":"2016-01-10T10:19:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2012"},"modified":"2016-01-10T14:39:17","modified_gmt":"2016-01-10T12:39:17","slug":"ortokuvista-ja-muista-uutuuksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/ortokuvista-ja-muista-uutuuksista\/","title":{"rendered":"Ortokuvista ja muista uutuuksista"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 aamuna kahvia roiskahti aamutakille Hesaria lukiessani – olin niin h\u00e4mm\u00e4stynyt – ja artikkelista inspiroituneena p\u00e4\u00e4tin vihdoin kirjoittaa t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen ortokuvista.<\/p>\n

Hesarin artikkeli<\/a> k\u00e4sittelee palkanlaskurobotteja – n\u00e4emm\u00e4 suuria tuoteuutuuksia suomalaisessa taloushallinnossa. Vai ovatko ne oikeasti uutuuksia? Jutussa kerrotut yksityiskohdat ovat nimitt\u00e4in olleet jo peruskauraa vuosikausia osassa suomalaisia yrityksi\u00e4, mutta nyt lukemani perusteella turkulainen esimerkkiyritys on siis ilmeisesti l\u00e4htenyt j\u00e4lkijunassa modernisoimaan p\u00e4\u00e4osin k\u00e4sity\u00f6h\u00f6n perustunutta palkanlaskuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4. Normaalit nykyrutiinit esitell\u00e4\u00e4n nyt ”robotin” muodossa. J\u00e4t\u00e4n lukijan vastuulle selvitt\u00e4\u00e4 miten ”robotti” on m\u00e4\u00e4ritelty ja miten se eroaa esimerkiksi kesken\u00e4\u00e4n juttelevist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4 ja ihan normaalista y\u00f6ll\u00e4 ajettavista tietokoneen ohjelmoiduista massa-ajoista, joilla on taloushallinnon puolella saavutettu artikkelin kuvaama lopputulos (= tehokkuus ja ty\u00f6voiman v\u00e4hent\u00e4minen) jo pitk\u00e4\u00e4n. Robotiikka on vaan supertrendik\u00e4s aihepiiri!<\/p>\n

T\u00e4llaiset ”tuoteuutuudet” toimivat hyv\u00e4n\u00e4 aasinsiltana jo pitk\u00e4\u00e4n pohdiskellemani aihepiirille – nimitt\u00e4in kuvamittauksen renessanssille. Suurin osa aihepiirin uusista toimijoista ei nimitt\u00e4in tunne alan menneisyytt\u00e4, vaan kaikki esitell\u00e4\u00e4n uutuutena. Luulin aluksi, ett\u00e4 taustalla on jonkinmoinen markkinointiajatus, mutta ihmisten kanssa juteltuani selvi\u00e4\u00e4 taustalla oleva silkka tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Siksi esimerkiksi ohjelmisto- ja laitevalmistajien markkinointiviesti menee l\u00e4pi ”totuutena”. Mietitt\u00e4ess\u00e4 pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen kehityst\u00e4 ei t\u00e4llaisilla tuotteiden ”uudelleenl\u00e4mmityksill\u00e4” p\u00e4\u00e4st\u00e4 teknisesti tai tehokkuudessakaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eteenp\u00e4in. Hienoa jos joku oikeasti p\u00e4\u00e4see parempaan lopputulokseen henkil\u00f6kohtaisessa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kuvamittauksen renessanssin on p\u00e4\u00e4osin aiheuttanut ihan aiheellisesti uudet laskenta-algoritmit, laskentatehon kasvaminen ja tietokonen\u00e4kemisen kehittyminen sek\u00e4 sen vaikutus perinteiseen fotogrammetriaan. Koska kuluttajatason digikamera on halpa mittausinstrumentti, ei ihmek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 suosio on kasvanut suuresti 1990-luvulta alkaen eri aloilla. Noina aikoina perinteisess\u00e4 kuvamittauksessa oli jo ajat sitten p\u00e4\u00e4dytty ongelmiin, joista osasta ei ole p\u00e4\u00e4sty eroon viel\u00e4 renessanssinkaan my\u00f6t\u00e4. Siksi sen ajan maanmittausalan ammattilaisten keskuudessa laserkeilaus sai aikaan suuren innostuksen, sill\u00e4 jopa alkuvaiheen laitteilla tuotut aineistot toivat suuria tehokkuus- ja tarkkuuseroja verrattuna kuviin perustuneisiin tuotantoprosesseihin.<\/p>\n

Nyt erityisesti lennokkikuvauksen my\u00f6t\u00e4 kuvista mittaaminen on j\u00e4lleen ollut kovassa nousussa jo vuosikausia ja sen my\u00f6t\u00e4 ”vanhoja” yst\u00e4viemme kuten esimerkiksi ortokuvia esitell\u00e4\u00e4n jonkinmoisina uutuuksina. Ortokuvien pitk\u00e4st\u00e4 taipaleesta inspiroituneena juttelin aihepiirist\u00e4 muutaman pitk\u00e4n linjan ammattilaisten sek\u00e4 Aalto-yliopiston professori Henrik Haggrenin kanssa. Miten ortokuvia on Suomessa tehty ja k\u00e4ytetty pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n

L\u00e4hdemme liikkeelle aikaudesta ennen ortokuvia, jolloin karttoja tehtiin ilmakuvista kuvamosaiikkeihin tai oikaistuihin kuvayhdelmiin pohjautuen. T\u00e4m\u00e4 tekniikka alkoi kehittym\u00e4\u00e4n voimakkaasti 1920-30 -luvuilta alkaen ja tuotantoon tarvittiin monimutkainen laitekokonaisuus sek\u00e4 taitavat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. 30-luvun lopussa Suomessa oltiin t\u00e4ll\u00e4 alalla oikeasti maailman huipulla K. G. L\u00f6fstr\u00f6m<\/a>in ja tykistokenraali V. P. Nenosen kehitt\u00e4m\u00e4n tekniikan my\u00f6t\u00e4, joka alkoi ilmakuvien tuottamisesta tietynlaisella kameratekniikalla – Zeiss Nenon mallilla 30. Tuotantotehokkuuteen ja nopeuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 menetelm\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytti jopa alan johtavia pioneerej\u00e4 eli saksalaisia, jotka eiv\u00e4t ihan heti tajunneet miksi suomalaiset ostivat tai pyysiv\u00e4t lahjoituksena menetelm\u00e4\u00e4n tarvittavia laitteita. Esimerkiksi Suomen ilmailumuseossa<\/a> on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Hitlerin Mannerheimille lahjoittama oikaisukone.<\/p>\n

Varsinaisia ortokuvia, joista kameravirheet, kameran kallistumat sek\u00e4 maaston todellinen muoto on huomioitu laskennassa alettiin tekniikan kehittyess\u00e4 valmistaa 1960-luvulla. Suomessa t\u00e4llaisen uuden analogisen ortokuvatekniikan pioneeri oli Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Oy Kunnallistekniikka<\/em> Ab (nyk. Finnmap<\/a>), joka vuonna 1968 hankki ortoprojektorin. Varhainen tekniikka oli edelleenkin varsin hitaasti toimivaa, vaikka lopputuote olikin edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n parempilaatuinen. Ilmeisesti v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 kysynn\u00e4st\u00e4 johtuen Kunnallistekniikka myi ortoprojektorinsa pois jo vuonna 1971. Varhaisella k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolla on omat riskins\u00e4.<\/p>\n

\"mainos_1968\"<\/a>

Finnmapin mainos vuodelta 1968. Kuvasta kiitos Henrik Haggrenille.<\/p><\/div>\n

Suomessa ortokuvien varsinainen l\u00e4pily\u00f6nti tapahtui 1970-luvun lopussa\/1980-luvun alussa, kun Maanmittauslaitos p\u00e4\u00e4tti ryhty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n 1:5000 peruskarttaa digitaaliseen ortokuvatuotantoon pohjautuen. T\u00e4m\u00e4n kehityksen tuloksena ortoilmakuvat ovat nyky\u00e4\u00e4n saatavissa suunnilleen koko Suomen alueesta ja ne ovat kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ilmaiseksi.<\/p>\n

Kuvauslennokkien ortokuvatuotanto on mullistava ainostaan siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 nyt saadaan ajantasaista kuvamateriaalia pienemmin kustannuksin kun kyseess\u00e4 on pienehk\u00f6 kuvausala. Lis\u00e4ksi matalalta ja hyv\u00e4ll\u00e4 kameralla kuvattuna kuvien resoluutio on useimmiten erinomainen, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s kuvien tarkkuuspotentiaalia kunhan laskenta on luotettava. Mutta itse ortokuva ei siis ole uutuus, ei l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n sit\u00e4, vaan pitk\u00e4n kehitysty\u00f6n tulos. Itse asiassa mik\u00e4\u00e4n muukaan lennokkikuvauksella saavutettava tyypillinen nykylopputuote ei ole uutuus vaan nimenomaan lopputuotteiden ja niiden k\u00e4yt\u00f6n puolella suuri muutos antaa viel\u00e4 odottaa itse\u00e4\u00e4n. Eri alojen k\u00e4ytt\u00e4jien prosesseja tuntuu olevan hidasta p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka monien mielest\u00e4 historia on tyls\u00e4\u00e4 ja haittaa kehityst\u00e4, niin oman alansa kehityksen tunteminen auttaa arvioimaan uutuuksina esiteltyjen tuotteiden arvioimista ja asettamista perspektiiviin. Kannattaa my\u00f6s huomata, ett\u00e4 kehitys on ollut eri tahtista eri maissa ja kulttuuripiireiss\u00e4, joten jossain p\u00e4in maailmaa nykyisen kaltainen lennokkikuvaus on ihan oikeasti vallankumouksellinen muutos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 aamuna kahvia roiskahti aamutakille Hesaria lukiessani – olin niin h\u00e4mm\u00e4stynyt – ja artikkelista inspiroituneena p\u00e4\u00e4tin vihdoin kirjoittaa t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen ortokuvista. Hesarin artikkeli k\u00e4sittelee palkanlaskurobotteja – n\u00e4emm\u00e4 suuria tuoteuutuuksia suomalaisessa taloushallinnossa. Vai ovatko ne oikeasti uutuuksia? Jutussa kerrotut yksityiskohdat ovat nimitt\u00e4in olleet jo peruskauraa vuosikausia osassa suomalaisia yrityksi\u00e4, mutta nyt lukemani perusteella turkulainen esimerkkiyritys on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[80,81,139,83,82,1],"tags":[],"class_list":["post-2012","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-rpa","category-rpas","category-topcon-2","category-uas-2","category-uav-2","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2012"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2012\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}