{"id":1667,"date":"2015-02-15T15:01:39","date_gmt":"2015-02-15T13:01:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=1667"},"modified":"2015-02-16T15:20:58","modified_gmt":"2015-02-16T13:20:58","slug":"jokien-virtausmallinnus-ilmalaserkeilausaineistosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/jokien-virtausmallinnus-ilmalaserkeilausaineistosta\/","title":{"rendered":"Jokien virtausmallinnus ilmalaserkeilausaineistosta"},"content":{"rendered":"

Tuoreimmassa AVN<\/a>:n numerossa 1\/2015 on kansikuva-artikkelina mielenkiintoinen tutkimus korkearesoluutioisen ilmalaserkeilainaineiston k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 jokien tulvimisen ja sedimenttiaineiston liikkumisen selvittelyss\u00e4. Aineisto on mitattu vuonna 2012 Riegl VQ-820-G<\/a> topo-hydrograafisella skannerilla ja tutkimuskohteena on Etel\u00e4-Tirolissa sijaitseva Ahr-joki.<\/p>\n

\"AVN__1_2015\"<\/a><\/p>\n

Jokien virtausten ja topografian tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kartoittaessa alueiden tulvariski\u00e4. Mit\u00e4 korkearesoluutioisempi aineisto on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, sit\u00e4 luotettavampi mallinnuksen ja simulaation lopputulos yleens\u00e4 on. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tyypillinen tapa toimia on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmalaserkeilausaineistoja n\u00e4kyv\u00e4n maa-alueen kartoittamiseen ja yhdist\u00e4\u00e4 aineisto esimerkiksi maan pinnalla k\u00e4sin mitattuihin profiileihin joen pohjasta. Tehokkaampi tapa mitata vesist\u00f6jen pohjia on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikuluotainta, mutta matalikkojen kohdalla se ei ole mahdollista.<\/p>\n

Hydrograafiset vihre\u00e4n laserin veden alle mittaavat ilmalaserkeilaimet jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan: perinteiset syv\u00e4lle mutta harvaan mittaavat laitteet ja uudemmat matalalle, mutta tihe\u00e4\u00e4 pisteaineistoa mittaavat skannerit. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa mittausaineiston resoluutio on 20-40 pistett\u00e4\/m2, my\u00f6s joen pohjasta mitattuna ja joesta mitattiin 20 km pituinen alue.<\/p>\n

Aineisto luokiteltiin ja kolmioitiin malliksi, jota k\u00e4ytettiin numeerisen virtausdynamiikan simulointiin (CFD). Lopuksi verrattiin perinteisin ja uusin menetelmin mitattujen aineistojen pohjalta laskettuja tuloksia kesken\u00e4\u00e4n. Tarkemman aineiston pohjalta laskettu simulaatio vastasi mittausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mitattua virtausta, kun taas karkeampi, perinteisin menetelmien profiileilla mitattu aineisto ei antanut samaa tulosta.<\/p>\n

Uudet menetelm\u00e4t eiv\u00e4t siis ole t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vain nopeampia, vaan my\u00f6s huomattavasti tarkempia. Voimme vain arvailla, mit\u00e4 tehokkaammalla, viime vuonna julkaistulla RIEGL VQ-880-G<\/a> saadaan aikaan.<\/p>\n

L\u00e4hde: Baran, Ramona; Dobler, Wolfgang; Steinbacher, Frank; Aufleger, Markus (2014): Die hydraulische Modellierung von Wildb\u00e4chen mit Hilfe hochaufgel\u00f6ster hydrographischer LiDAR-Daten. AVN 1\/2015.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 samojen tekij\u00f6iden tutkimuksia l\u00f6ytyy esimerkiksi Insbruckin yliopiston sivuilta<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuoreimmassa AVN:n numerossa 1\/2015 on kansikuva-artikkelina mielenkiintoinen tutkimus korkearesoluutioisen ilmalaserkeilainaineiston k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 jokien tulvimisen ja sedimenttiaineiston liikkumisen selvittelyss\u00e4. Aineisto on mitattu vuonna 2012 Riegl VQ-820-G topo-hydrograafisella skannerilla ja tutkimuskohteena on Etel\u00e4-Tirolissa sijaitseva Ahr-joki. Jokien virtausten ja topografian tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kartoittaessa alueiden tulvariski\u00e4. Mit\u00e4 korkearesoluutioisempi aineisto on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, sit\u00e4 luotettavampi mallinnuksen ja simulaation lopputulos yleens\u00e4 on. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90,6,10],"tags":[48,143,62,119],"class_list":["post-1667","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-3d-mallinnus","category-laserkeilaus","category-riegl","tag-ilmalaserkeilaus","tag-riegl","tag-riegl-vq-820-g","tag-riegl-vq-880-g"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1667","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1667"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1667\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}