{"id":1630,"date":"2014-12-03T09:41:21","date_gmt":"2014-12-03T07:41:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=1630"},"modified":"2014-12-03T09:41:21","modified_gmt":"2014-12-03T07:41:21","slug":"nopein-maalaserkeilaimemme-riegl-vz-2000","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/nopein-maalaserkeilaimemme-riegl-vz-2000\/","title":{"rendered":"Nopein maalaserkeilaimemme Riegl VZ-2000"},"content":{"rendered":"

Syksy ja uudet tuotteet vilahtivat ohi nopeasti, emmek\u00e4 oikeastaan ehtineet antaa uutuuksillemme niille kuuluvaa huomiota. Parannetaanpa asiaa uuden Riegl VZ-2000 skannerin osalta kertomalla siit\u00e4 hieman tarkemmin.<\/p>\n

\"RIEGL<\/a>

\u00a9 RIEGL USA<\/p><\/div>\n

Aluksi VZ-2000<\/a> voi tuntua vain v\u00e4lituotteelta, koska se osuu et\u00e4isyysmittauksessa VZ-1000 ja VZ-4000 keilaimien v\u00e4liin. Asiaan tarkemmin perehtyess\u00e4 huomataankin, ett\u00e4 mittausnopeus on tuplaantunut verrattuna aikaisempiin skannereihin ollen nyt parhaimmillaan 400 000 l\u00e4htev\u00e4\u00e4 pulssia\/s tai 240 linjaa\/s. Laserin pulssintoistotaajuus on melkein megahertsi eli 950 kHz.<\/p>\n

Peitteisess\u00e4 maastossa, kaikum\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa keskim\u00e4\u00e4riin esimerkiksi 3-4 kpl\/pulssi, mitattujen pisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla siis siis huikeat 1 200 000 – 1 600 000! Perinteiset skannerit toimivat toisin p\u00e4in: ne l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t nopeimmillaan esim. 1 000 000 laserpulssia\/s, mutta palautuneiden pisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n alle. Ja huomaa: Rieglin tekniikalla mittatarkkuus saadaan aallonmuodon analysoinnilla ei keskiarvottamalla, jolloin pistem\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 tyypillisesti viel\u00e4kin alhaisemmaksi.<\/p>\n

Pisin mittauset\u00e4isyys 2 km saavutetaan 50 kHz pulssintoistotaajuudella, mutta tarkastellaanpa l\u00e4hemmin tuota nopeita mittausmoodia, 950 kHz, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina mitatessa lyhyempi et\u00e4isyyksia. Suomessa se on siis tyypillisin mittausnopeus ja vastaa VZ-400 skannerin pisimpi\u00e4 mittauset\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n

\"RIEGL<\/a><\/p>\n

Nopeutensa puolesta VZ-2000<\/a> on my\u00f6s erinomainen vaihtoehto hybridiskanneriksi staattiseen\/mobiiliin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ten se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaiten toista uutuutta, RIEGL VMZ<\/a> -mobiilialustaa. Alustan kanssa yht\u00e4 skanneri voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monipuolisesti 4 eri tavalla: staattisiin mittauksiin jalustan kanssa, staattisiin mittauksiin auto alustana (Stop&Go), 2D -mobiilimittauksiin ja maailmanuutuutena 3D-mobiilimittaukseen. Tutustu VMZ:n toimintaan videoesittelyss\u00e4:<\/p>\n

[embedplusvideo height=”480″ width=”625″editlink=”http:\/\/bit.ly\/1vkw6rf”standard=”http:\/\/www.youtube.com\/v\/7b2LLgCbics?fs=1″ vars=”ytid=7b2LLgCbics&width=625&height=480&start=&stop=&rs=w&hd=0&autoplay=0&react=1&chapters=&notes=” id=”ep2107″ \/]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksy ja uudet tuotteet vilahtivat ohi nopeasti, emmek\u00e4 oikeastaan ehtineet antaa uutuuksillemme niille kuuluvaa huomiota. Parannetaanpa asiaa uuden Riegl VZ-2000 skannerin osalta kertomalla siit\u00e4 hieman tarkemmin. Aluksi VZ-2000 voi tuntua vain v\u00e4lituotteelta, koska se osuu et\u00e4isyysmittauksessa VZ-1000 ja VZ-4000 keilaimien v\u00e4liin. Asiaan tarkemmin perehtyess\u00e4 huomataankin, ett\u00e4 mittausnopeus on tuplaantunut verrattuna aikaisempiin skannereihin ollen nyt parhaimmillaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[49,118,117],"class_list":["post-1630","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl","tag-maalaserkeilaus","tag-riegl-vmz","tag-riegl-vz-2000"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1630","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1630"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1630\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1630"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1630"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1630"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}