{"id":1557,"date":"2014-10-23T09:46:32","date_gmt":"2014-10-23T06:46:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=1557"},"modified":"2014-10-23T09:46:32","modified_gmt":"2014-10-23T06:46:32","slug":"riegl-vq-880-g-valmiina-sukellusvenejahtiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/riegl-vq-880-g-valmiina-sukellusvenejahtiin\/","title":{"rendered":"RIEGL VQ-880-G – valmiina sukellusvenejahtiin?"},"content":{"rendered":"

Riegl on julkaissut uuden vihre\u00e4n laserin ilmalaserkeilaimen vesien kartoitukseen – l\u00f6ydet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sill\u00e4 sukellusveneit\u00e4?<\/p>\n

\"riegl-vq-880-g\"

RIEGL VQ-880-G. Kuva RIEGL<\/p><\/div>\n

No, ei l\u00f6ydet\u00e4, sill\u00e4 RIEGLin skannerit VQ-820-G ja upouusi VQ-880-G<\/a> on suunniteltu matalien vesist\u00f6jen yksityiskohtaiseen kartoitukseen, kun kilpailijoiden mallit mittaavat syvemm\u00e4lle, mutta karkeammin ja suurella spottikoolla. Ruotsin t\u00e4m\u00e4nhetkiset tapahtumat tekev\u00e4t sukellusvenejahdin ajankohtaiseksi ja se edellinen jahti 1980-luvulla synnytti toden totta ruotsalaisen ilmalaserkeilaimen! Saab AB l\u00e4hti kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n skanneria merivoimien kanssa ja 2000-luvun alussa tekniikka siirtyi ruotsalaiselle spinoff-yritykselle<\/a>. Eiv\u00e4tp\u00e4 ne sukellusveneet n\u00e4yt\u00e4 edelleenk\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyv\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 tekniikalla \ud83d\ude09<\/p>\n

Mutta takaisin uuteen RIEGL VQ-880-G skanneriin. Mit\u00e4 uutuuksia on esitelty? VQ-880-skanneri perustuu viime vuonna esiteltyyn LMS-Q1560-alustaan, joka on moderni ja tehokas. T\u00e4m\u00e4n skannerin tapaan my\u00f6s VQ-880-G on t\u00e4ysin integroitu ratkaisu sis\u00e4lt\u00e4en muun muassa p\u00e4\u00e4komponentit skannerin, INS-j\u00e4rjestelm\u00e4n ja kameran yhteen kalibroituna.<\/p>\n

Skannerin skannausmekanismi on uusi – t\u00e4m\u00e4 on Rieglin ensimm\u00e4inen ns. Palmer-skanneri<\/a>. Laitteen mittauskuvio on siis ympyr\u00e4m\u00e4inen, mik\u00e4 takaa eritt\u00e4in hyv\u00e4n kattavuuden kohteessa. Mittausperiaate n\u00e4kyy alla olevassa kuvassa:<\/p>\n

\"VQ-880-G\"<\/a>

Kuva: Riegl. Klikkaa kuvaa n\u00e4hd\u00e4ksesi Martin Pfennigbauerin esitys.<\/p><\/div>\n

Klikkaa kuvaa katsoaksesi Martin Pfennigbauerin esitys Rieglin vihreist\u00e4 lasereista ja tutustu my\u00f6s kuviin erityyppisist\u00e4 mittauskohteista.<\/p>\n

RIEGL VQ-880-G tarjoaa entist\u00e4 nopeamman mittausnopeuden, veden paremman l\u00e4p\u00e4isevyyden ja t\u00e4yden aallonmuodon mittauksen. Riegl RiProcess-ohjelma tukee t\u00e4ysin t\u00e4yden aallonmuodon aineistojen prosessointia ja ohjelmassa on erikoisfunktion vedenalaisen pisteist\u00f6n k\u00e4sittelyyn. T\u00e4ytyy nimitt\u00e4in muistaa, ett\u00e4 veden ja ilman v\u00e4liss\u00e4 on optinen rajapinta, joka muuttaa mittauss\u00e4teen kulkua.<\/p>\n

Milloin kartoitamme Suomen rannikkoalueita Riegill\u00e4?<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja ja laite-esite sivuiltamme<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Riegl on julkaissut uuden vihre\u00e4n laserin ilmalaserkeilaimen vesien kartoitukseen – l\u00f6ydet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sill\u00e4 sukellusveneit\u00e4? No, ei l\u00f6ydet\u00e4, sill\u00e4 RIEGLin skannerit VQ-820-G ja upouusi VQ-880-G on suunniteltu matalien vesist\u00f6jen yksityiskohtaiseen kartoitukseen, kun kilpailijoiden mallit mittaavat syvemm\u00e4lle, mutta karkeammin ja suurella spottikoolla. Ruotsin t\u00e4m\u00e4nhetkiset tapahtumat tekev\u00e4t sukellusvenejahdin ajankohtaiseksi ja se edellinen jahti 1980-luvulla synnytti toden totta ruotsalaisen ilmalaserkeilaimen! […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-1557","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1557"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1557\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}