{"id":1213,"date":"2013-12-01T10:20:47","date_gmt":"2013-12-01T08:20:47","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=1213"},"modified":"2013-12-01T11:08:37","modified_gmt":"2013-12-01T09:08:37","slug":"nro-20-ympariston-reaaliaikainen-3d-mallinnus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/nro-20-ympariston-reaaliaikainen-3d-mallinnus\/","title":{"rendered":"Nro 20: Ymp\u00e4rist\u00f6n reaaliaikainen 3D-mallinnus"},"content":{"rendered":"

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on hiljan julkaissut Risto Linturin, Osmo Kuusin ja Toni Ahlqvistin selvityksen ”Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut<\/a>”.<\/p>\n

\"radikaalit\"<\/a><\/p>\n

Listalta l\u00f6ytyy paljon 3D:t\u00e4, mutta mittausalalta katsottuna mielenkiintoisimpana 20 t\u00e4rkeimm\u00e4n mahdollisuuden joukossa on ymp\u00e4rist\u00f6n reaaliaikainen 3D-mallinnus<\/em>. Sit\u00e4 kuvataan t\u00e4llaisella ingressill\u00e4:<\/p>\n

Kartoittajat ovat tehneet ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme 3D-mallin. Laboratorio-olosuhteissa<\/em>
\nnelikopterit kykenev\u00e4t jo mallintamaan sis\u00e4tilat. Uudet 3D-kamerat ja laserkeilaimet,<\/em>
\nkehittyv\u00e4t algoritmit ja kasvava prosessointiteho tekev\u00e4t mahdolliseksi tuottaa ymp\u00e4rist\u00f6n<\/em>
\n3D-mallin reaaliaikaisesti. T\u00e4m\u00e4 kyky on olennainen robottien liikkuessa autonomisesti<\/em>
\nymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n, jotta ne tunnistaisivat sijaintinsa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4<\/em>
\nliikkuvat muut objektit sek\u00e4 muutokset aiempaan malliin. Koneiden kyky liikkua<\/em>
\nluonnollisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja tunnistaa sen objekteja avaa hyvin runsaan joukon sovellusmahdollisuuksia.<\/em><\/p>\n

Kirjoittajien tulevaisuusanalyysiss\u00e4 ei ole moittimista, sill\u00e4 kehitys vie juuri t\u00e4h\u00e4n suuntaan – reaaliaikaisuus alkaa tosin olla vaatimus jo monessa paikassa jo nyt. Seuraavaksi voikin hyvin kysy\u00e4,miten reaaliaikaisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sill\u00e4 esimerkiksi tri Johannes Riegl ei pid\u00e4 alle sekunnin viiveell\u00e4 toimivaa mittausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 reaaliaikaisena…T\u00e4llaisia mittausj\u00e4rjestelmi\u00e4 on toteutettu esimerkiksi Riegli<\/a>n skannereita k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n

Mielenkiintoista on kirjoittajien arvio alan osaamisperustasta Suomesta, sill\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n osaamista on. Arvio ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tarkoita j\u00e4rjestelmien rakentamistaitoja, vaikka jokapoika\/tytt\u00f6 voi kyll\u00e4 rakentaa PrimeSensen tekniikkaan pohjautuvan 3D-kuvantamisj\u00e4rjestelm\u00e4n. Raja tulee kuitenkin nopeasti vastaan esimerkiksi tarkkuuskysymyksiss\u00e4, joka ei ole robotiikan ykk\u00f6skysymyksi\u00e4. Tarkkuus on nimenomaan geodesian ja mittausalan ihmisten intohimo, sill\u00e4 datan k\u00e4yttt\u00e4vyys eri tilanteissa ja sovelluksissa on tarkkuudesta kiinni.<\/p>\n

Puhuttaessa puhtaammin mittaustekniikasta listalta l\u00f6ytyy my\u00f6s halvan Lidarin kehitt\u00e4minen:<\/p>\n

Lidar tarkoittaa teknologiaa, jossa laser-valo ohjataan kohteeseen, mitataan<\/em>
\nheijastus ja lasketaan sen perusteella kohteen sijainti. Sijainti suhteessa mittaajaan saadaan<\/em>
\nselville nopeasti ja tarkasti. J\u00e4rjestelm\u00e4t voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 tai useampaa eri aallonpituutta.<\/em>
\nK\u00e4ytetty aallonpituus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisia kohteita j\u00e4rjestelm\u00e4 havaitsee. Teknologiaa<\/em>
\non aiemmin k\u00e4ytetty l\u00e4hinn\u00e4 kartoituksessa ja vaativissa teknisiss\u00e4 mittausteht\u00e4viss\u00e4,<\/em>
\nmutta teknologian halventuessa sille avautuu k\u00e4ytt\u00f6alueita 3D-kuvantamisessa,<\/em>
\nliikkeiden ja sijainnin tunnistamisessa, robottien, kuten nelikopterien ja itse liikkuvien<\/em>
\nautojen ohjauksessa.<\/em><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 alalla osaamisen arvioidaan Suomessa olevan jo v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja n\u00e4inh\u00e4n se tosiaan on: eih\u00e4n meill\u00e4 ole mink\u00e4\u00e4nlaisten lidar-laitteiden kehitt\u00e4misest\u00e4 sellaista osaamista, jolle voisi rakentaa halvan sensorin rakentamisen. Vaikka soveltamisalueita n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiselle laitteelle paljon, niin kirjoittajien mieless\u00e4 tuntuu liikkuvan eniten autojen itsen\u00e4inen navigointi.<\/p>\n

Kolmantena t\u00e4h\u00e4n rypp\u00e4\u00e4seen voi lis\u00e4t\u00e4 kohdan ”Kappaleiden helppo 3D-kuvantaminen”, jonka osaamisperusta arvioidaan Suomessa my\u00f6s v\u00e4h\u00e4iseksi.<\/p>\n

Katsotaan miten n\u00e4iden mahdollisuuksien k\u00e4y tulevaisuudessa Suomessa. Ehk\u00e4p\u00e4 Juha Hyyp\u00e4n johtama Suomen Akatemian uusi laserskannauksen huippututkimusyksikk\u00f6<\/a> auttaa jatkossa alan kehityst\u00e4 Suomessa ja laajentaa kapeaa osaamispohjaamme. Tutkimuksesta tieto pit\u00e4isi vaan saada my\u00f6s nopeasti koulutukseen.<\/p>\n

Laajemmin ajateltuna ala tarvitsisi Markus Pessan kaltaisen valovoimaisen vet\u00e4j\u00e4n; Pessa loi ryhmineen Tampereelle optoelektroniikan tutkimuskeskuksen, joka huippututkimuksen lis\u00e4ksi on kiitett\u00e4v\u00e4sti tuottanut lasertekniikan spinoff-yrityksi\u00e4 ja tehnyt omalla alallaan Tampereesta er\u00e4\u00e4n alan globaaleista keskuksista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on hiljan julkaissut Risto Linturin, Osmo Kuusin ja Toni Ahlqvistin selvityksen ”Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut”. Listalta l\u00f6ytyy paljon 3D:t\u00e4, mutta mittausalalta katsottuna mielenkiintoisimpana 20 t\u00e4rkeimm\u00e4n mahdollisuuden joukossa on ymp\u00e4rist\u00f6n reaaliaikainen 3D-mallinnus. Sit\u00e4 kuvataan t\u00e4llaisella ingressill\u00e4: Kartoittajat ovat tehneet ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme 3D-mallin. Laboratorio-olosuhteissa nelikopterit kykenev\u00e4t jo mallintamaan sis\u00e4tilat. Uudet 3D-kamerat ja laserkeilaimet, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-1213","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1213","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1213"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1213\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}