Viimeiset vuodet olemme siirtyneet pilvipalveluiden k\u00e4ytt\u00e4jiksi sek\u00e4 kuluttajina, yrityksin\u00e4 ett\u00e4 julkisien palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. My\u00f6s geospatiaalisella alalla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erilaisia pilvipalveluja ja varsinkin alan ohjelmistoteollisuus on satsaamassa siihen kovasti. Nyt my\u00f6s pistepilvi\u00e4 voi k\u00e4sitell\u00e4, analysoida, varastoida, jakaa ja katsella pilvipalveluissa.<\/p>\n
Kehityst\u00e4 on markkinoitu ymp\u00e4rist\u00f6yht\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4n\u00e4, tietoturvallisempana ja kaikin tavoin tehokkaampana vanhanaikaisiin ratkaisuihin verrattuna. Pilvipalvelujen tietoturvaa<\/a> olemme k\u00e4sitelleet jo aikaisemmin ja viimeaikaisten tapahtumien my\u00f6t\u00e4 cyberturvallisuutta on puitu perin pohjin julkisessa mediassakin.<\/p>\n Seuraavaksi esiin onkin yll\u00e4tt\u00e4en nostettu tuo ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyys ja esimerkiksi arvostettu New York Times on vuoden verran tutkinut pilvipalvelinkeskusten energiankulutuksen problematiikkaa hiukan tarkemmin. Tutkimuksen tuloksena syntyneet kolme artikkelia on linkattu kirjoituksen lopussa.<\/p>\n Toki elektronisten laitteiden k\u00e4ytt\u00f6 kuluttaa aina s\u00e4hk\u00f6\u00e4, mutta n\u00e4iden artikkeleiden ja muiden asiaa koskevien tutkimusraporttien lukemisen j\u00e4lkeen suomut putoavat lopullisesti silmilt\u00e4 energiankulutuksen j\u00e4rjett\u00f6myytt\u00e4 ihmetelless\u00e4. Ok, Yhdysvalloissa on aina ollut suomalaisen teollisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta tuhlaileva energiapolitiikka, mutta ei sit\u00e4 ihan j\u00e4rjett\u00f6myyksi\u00e4k\u00e4\u00e4n tarvitsisi tehd\u00e4: amerikkalaisten palvelinkeskusten energiahukka on jopa 90%! Suurin osa hukasta aiheutuu palvelun varmistamisesta, sill\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6katkot halutaan minimoida asiakkaiden menett\u00e4misen pelossa. Pienemm\u00e4ll\u00e4 kulutuksella ei varmasti p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kiinassakaan, jossa jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t kiinalaisvalmisteiset palvelimet ovat usein energia-arvoiltaan l\u00e4nsiversioitaan tuhlaavaisempia. Kiinalaiset ovat pragmaattisia hinta-laatusuhteessa.<\/p>\n Maailmanlaajuisesti palvelinkeskusten arvioitu tehonkulutus vuodessa on noin 30 GW, joka vastaa t\u00e4ll\u00e4 karkeasti 30 ydinvoimalan tuottamaa tehoa. Esimerkkin\u00e4 alan toimijoista Googlen tehonkulutus on noin 300 MW vuodessa ja Facebook 60 MW. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Pohjois-Virginiassa sijaitsevassa palvelinkeskuskeskittym\u00e4ss\u00e4 tehonkulutus on nyt 500 MW ja tulevaisuuden ennuste on 1 GW\/vuosi. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6teho otetaan siis verkoista ja siin\u00e4 ei ole laskettu mukaan jokaisen palvelukeskuksen lukuisia dieselk\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 varageneraattoreita. Vertailun vuoksi jos puhutaan tehonkulutuksen sijaan s\u00e4hk\u00f6energian kulutuksesta, niin vuonna 2012 Suomessa k\u00e4ytettiin 85,2 TWh s\u00e4hk\u00f6energiaa ja vastaavasti palvelinkeskukset kuluttavat s\u00e4hk\u00f6\u00e4 263 TWh. Kasvu on my\u00f6s kova: Samsungin mainoksen mukaa<\/a>n palvelinkeskusten energiank\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4ksi kaksinkertaistuu joka 5. vuosi ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toimiala on globaalisti 4. suurin hiilidioksidintuottaja heti lentoliikenteen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Aikaisemmin mainitut massiiviset varageneraattorij\u00e4rjestelm\u00e4t ja niiden aktiivinen k\u00e4ytt\u00f6 ovatkin her\u00e4tt\u00e4neet n\u00e4r\u00e4\u00e4 palvelinkeskusten sijaintialueilla, joissa ilmansaasteet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet huomattavasti. T\u00e4m\u00e4 todellisuus ei oikein vastaa alan sliipattua ja puhdasta br\u00e4ndi\u00e4. Varsinkin Microsoft on kunnostautunut dieselgeneraattorien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuten raporteista selvi\u00e4\u00e4 ja taistellut ihan oikeudessa asti generaattorien k\u00e4yt\u00f6n puolesta. Yhdysvalloissa suuret palvelinfarmit sijaitsevat nyt tyypillisesti keskell\u00e4 perinteist\u00e4 maaseutua, mielell\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 jotain suurta energiantuottajaa.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten lis\u00e4ksi my\u00f6s alan liiketoiminta on muuttamassa muotoaan uusiin suuntiin: palvelinkeskusyhti\u00f6ist\u00e4 on muodostunut merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nmyyji\u00e4. Kehitys on mennyt niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4osa tuotoista tulee s\u00e4hk\u00f6n j\u00e4lleenmyynnist\u00e4 ei palvelinkeskuksen varsinaisista palveluista. Niinp\u00e4 esimerkiksi yli 90 palvelinkeskusta omistava Equinix on t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 muuttamassa yhti\u00f6muotoaan kiinteist\u00f6sijoitusosakkeisiin sijoittavaksi rahastoksi eli REITiksi. N\u00e4in se laskee s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vuosittain veroissa yli 100 miljoonaa dollaria.<\/p>\n Virtuaalinen el\u00e4m\u00e4ntapamme 24\/7 tulee siis kalliiksi ja pilvipalveluilla on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutus verovaikutuksia unohtamatta. Jopa niin suuri, ett\u00e4 kohta voidaan kysy\u00e4 kumpi saastuttaa enemm\u00e4n, perinteinen mets\u00e4teollisuus papereineen vai uusi uljas digiteollisuus? Ehk\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei olekaan hyv\u00e4 olla ”kaikkialla, kaikkien kanssa ja kaiken aikaa”? T\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s erinomainen syy kannustaa kotimaisten palvelinkeskusten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jos ne on suunniteltu ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kannat ja energiakulutus paremmin huomioiden.<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n http:\/\/www.nytimes.com\/2012\/09\/23\/technology\/data-centers-waste-vast-amounts-of-energy-belying-industry-image.html<\/a><\/p>\n