3D-laserskannereiden myyntityöhön kuuluu myös neuvoa asiakkaita aineistojen käsittelyyn liittyvien tietokoneiden hankinnassa. Työ on varsin epäkiitollista, koska tehtyään kymmenien tai satojen tuhansien laiteinvestoinnin hankintaosasto alkaa tinkiä aineistojen käsittelyyn tarvittavien tietokoneiden laadusta. ”Kyllähän Gigantin tarjouskoneella noita hommia pyörittelee” tai jotain muuta yhtä nerokasta kuulee varsin usein.
Aika tyypillistä on joissain paikoissa henkilökunnan arvohierarkia, sillä työn varsinaisilla tekijöillä ei saa olla parempia tietokoneita kuin esimiehillään, saatikka sitten yrityksen johdolla. Jos pääosa johdosta käyttää sähköpostia, kirjoittelee office-dokumenttejä tai muuta vastaavaa, niin kyseisessä organisaatiossa ei ole käytännön mahdollisuuksia pistepilvien käsittelyyn.
Monissa paikoissa myös oma tai ulkoistettu IT-osasto sanelee diktaattorimaisesti organisaation muiden työntekijöiden tarpeet. Siis epäilemättä IT-taitoisista ihmisistä on kysymys, mutta syystä tai toisesta ei haluta perehtyä työn tarpeisiin käytännön tasolla. Minullekin on yhdessä työpaikassa yritetty tyrkyttää tietokonetta ”pikkumallinnukseen”, mutta kieltäydyin koko koneesta. Tämän kieltäytymisen jälkeen alkoi löytyä keskustelunhalua oikeista laskentatarpeistani.
Minkälaista tehomyllyä pistepilvien käsittelyssä sitten tarvitaan? Oikeasti ohjelmistojen välillä on eroa, mutta tyypillisesti valmistajat kehoittavat panostamaan tehokkaaseen näytönohjaimeen, jossa on paljon omaa muistia ja Open GL tuki. Toinen merkittavä seikka ovat tietokoneiden sisäiset väylännopeudet ja kiintolevyn nopeus, sillä datan tarvii liikkua vikkelästi. Kolmantena tärkeänä tekijänä pitäisin näyttöä, jonka olisi syytä olla iso ja tarkka. Näyttöjä voisi mielellään olla kaksikin kappaletta. Graafisessa työssä työkaluja alkaa ruudulla olla paljon, jolloin lisätila on aina tarpeen.
Me Nordic Geo Centerissä pyrimme käyttämään pistepilvien käsittelyssä tehokannettavia, koska koulutustyömme on liikkuvaa luonteeltaan. Muussa tapauksessa tehokas pöytäkone on aina hinta-laatusuhteeltaan kannattavampi valinta. Itse katselen potentiaalisia koneita pelikoneiden puolelta, kun taas kollegani on vakuuttunut videoiden käsittelyyn suunniteltujen koneiden paremmuudesta. Tyypillisesti emme siis katso CAD-työskentelyyn optimoituja koneita, koska ohjelmamme eivät vaadi niitä ja toisekseen tehokkaat CAD-näytönohjaimet voivat maksaa tuhansia euroja. Lähtökohtana kannattaa tutustua ohjelman manuaaliin ja tarkastaa sieltä mitkä ovat minimivaatimukset ohjelman käyttöön. Ja sitten pitää muistaa, että kyse on minimivaatimuksista eli vain taivas ja budjetti ovat rajana.
Jos on kiinnostunut mitä maailmalla käytetään, niin kannattaa seurata alan keskusteluforumeja. Isoilla pojilla (missäs tytöt taas ovat?) on aika hurjat tietokoneet, mutta toisaalta heillä ei omien sanojen mukaan ole mitään ongelmia käsitellä suuria miljardien pisteiden aineistoja. Jos työtä tekee säännöllisesti, niin kyllä laitehankinta maksaa itsensä nopeasti takaisin ajassa ja tehokkuudessa säästyneissä kuluissa.
Entäs sitten tuo otsikkojen lupaama pilvilaskennan mahdollisuus pistepilvien kohdalla? Itse en ole vielä törmännyt tällaiseen palveluun, mutta eihän se mahdoton ajatus ole tulevaisuudessa. Wienin teknillisessä korkeakoulussa asiaa on hieman kokeiltukin ilmalaserskannauksen kohdalla, joten lienee vain ajan kysymys milloin ensimmäinen palveluntarjoaja saapuu alalle. Kokeilusta löytyy lisätietoja Otepkan ym. 2011 artikkelissa. Pistepilvilaskennassa on hyvänä puolena valtava laskentakapasiteetti ilman omia investointeja rautaan. Huonona puolena on taas aineistojen päätyminen vieraille palvelimille, joka saattaa osassa kohteissa olla mahdoton ajatus. Maalaserkeilausta käytetään näet paljon myös turvaluokituissa kohteissa.