Kartoistusalalla kun toimimme, niin pandemian alussa listasimme tähän blogiin erilaisia käyttöliittymiä, joita maailmalla oli siinä vaiheessa kehitetty Covid-19 -taudin tartuntatapausten seuraamiseen. Ne toimivat pääosin yhden ja saman kaupallisen toimijan alustalla ja THL siirtyi myöhemmin keväällä samaan ratkaisuun. Suomen palstoilla näkyi kehittäjien keskuudessa jonkin verran säpinää, mutta jos jotain karttaratkaisuja tehtiin, ne lienevät jääneet toimijoiden sisäiseen käyttöön.

Tartunnat ovat nyt seurannassa, mutta Geospatial World on julkaissut listan muuntyyppisistä taudin seurantaan liittyvistä kartoista. Näistä mielenkiintoisimmalta vaikuttaa Columbian yliopiston epidemologien kehittämä riskianalyysikartta, jossa voi tarkastella epidemian vaikutusta USAssa eri tartuntanopeuksilla (mallit) eri osavaltioissa. Miten hoitokapasiteettia riittää, missä on iäkästä väestöä, missä on riskiryhmien potilaita jne.

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta tällaiset tulokset ovat vähintäänkin suuntaa antavia, kun pohditaan resurssien riittävyyttä ja jakamista. Samalla nuo käytetyt mallit voivat tarkentua, koska nyt meillä on jo aikamoinen tietopankki realisoituneita tapahtumia. Kartoilla on siis edelleen rooli monimutkaisten tilanteiden ja aineistojen visuaalisessa analysoinnissa, vaikka Suomessa tällaiset karttaesitykset jäävät ilmeisesti tiukan tietosuojalainsäädännön takia piiloon.